Real lions or not?

Ensimmäinen työpäivä alako heti vauhikkaasti. Alotettiin aamulla yheksältä kenkien vaihdolla sekä nimikylttien kiinnittämisellä rintaan. Saatiin työnantajan puolesta nimikyltit, joissa lukee nimi sekä Finnish Home/Student. Tosi hienot ja kätevät kiinnittää (magneetilla).

Sitte mentiinki  jo aamupalalle, työnantajan laskuun. Saadaan syödä, joka aamu ”ennen töitä” aamupala. Aamupalan jälkeen kierreltiin Finnish Home läpi ja matkan varrella tutustuttiin myös joihinkin asukkaisiin, henkilökuntaan sekä vapaaehtosiin. Vapaaehtoiset ovat suomen syntyisiä vanhempia ihmisiä, jotka haluat tehdä töitä palvelutalolle. He myös asuvat Finnish Home:n vieressä, samassa rakennuksessa, kuin Sannan kanssa asustelemme. Joten heistä saadaan todella nopeasti apua yms., jos on tarvetta.


Enjoy the little things.

Kierroksen jälkeen haettiin varusteita aamujumppaa varten. Tällä kertaa välineinä toimivat ilmapallot, kevyet pallot sekä muita mielenkiintosia esineitä, joita on turvallista heitellä. Pelattiin myös sanapelejä, niistä vanhukset tykkäs tosi paljon. Yleisesti ottaen oli tosi mukava huomata kuinka iloisesti vanhukset otti meijät vastaan ja kuinka innokkaasti he osallistuvat erilaisiin aktiviteetteihin mitä heille järjestetään. Osaaltaan myös huomaa, että asukkaat ovat tottuneet hyvinkin aktiiviseen arkeen Finnish Home:ssa.  Itse en huomannut minkäänlaista vierastamista meitä kohtaan, mutta asukkaat ovatkin tottuneet siihen, että opiskelijat vaihtuvat joka kolmas kuukausi.

Työnkuva meillä Sannan kaa on selkeä, aamulla ku tullaan töihin avustetaan kumpikin yhtä asukasta aamupalan kanssa, tämä on ainut ns. hoitotyön tehtävä, jota toteutetaan harjottelun aikana. Seuraavaks valmistellaan aamun viriketoimintahetki, joka yleensä on aamujumpan tapainen, viikon uutisiin yms. liittyvä. Valmistellaan myös vaihtelevalla aikataululla iltapäivän ja illan ohjelmia. Ja joka välissä ku on aikaa tai vaikka ei oiskaan aikaa nii jutellaan asukkaiden kanssa heidän elämästään tai mistä he milloinkin haluavat keskustella. Joskus pelkkä läsnäolo riittää ja hymy. Kuinka yksinkertanen asia onkaan hymy, jonka voi antaa toiselle ihmiselle!

Sitte oliki jo lounaan aika, joka myös saadaan syödä työnantajan laskuun työpaikalla ja viel omassa rauhassa. Saadaan myös valita syödäänkö eilispäivän päivällistä vaiko sen päivän keittolounas. Palvelu pelaa.

Meijän mentori, Ritva päästi meidät heti ekana päivänä vähä aikasemmin ja se oliki tarpeeseen. Päästiin asunnolle ja nostin saman tien jalat kohti kattoa. aH

Hetki oleiltiin ja hengattiin asunnolla ja sit päätettiin lähtee ettiin markettia, josta aikasemmat opiskelijat kertoivat vinkki-vihkossa. Myöhemmin käytän nimitystä Raamattu kyseisestä oppaasta. Löydettiin myös pyörät paikallisen vapaaehtosen avulla ja lähettiin parin kartan avulla suunnistaan. Pienenä infona, että tääläpäin maapalloa pyöräilijöiden on pakko käyttää pyöräilykypärää tai muuten saa sinivuokoilta kivan lahjan. No itseänihän tämä ei haittaa, pyöräilykypärä on tuttu, toisinkuin Sannalle. Onkohan Sanna koskaan ees nähny pyöräilykypärää..? Ei varmaankaan, koska jo pelkkä päähän asentaminen oli vartin homma.. No matkaan päästiin lopulta. Valitettavasti lopputulos oli surkea. Eksyttiin jo parin korttelin jälkeen, joten palattiin takasin. Myös ikävä sade teki oman osansa retkelle. Mutta onneks nähtiin ihan ilmi elävä pesukarhu retken aikana. Se vain ilmesty Saksalaisen palvelutalon pihasta, kävi toisella puolen katua ja tuli hetken päästä takasin. Lovely raccoon.

Toinen työpäivä alotettiin auttamalla ”meijän omia” asukkaita syömisessä. Sen jälkeen ite syömään aamupala. Keskiviikkona aamuohjelmaan kuului tai shi voimistelua, jonka tuli pitämään ulkopuolinen henkilö. Porukka oli taas innokkaana mukana, vaikkakin joitakin hieman tökitään ja kysellään mukaan, mutta osa tulee oma-aloitteisesti mukaan, toiset on mukana hengessä vain fyysisesti. Eli joka sortti on täälläkin.

Tai chiin jälkeen oli lounas. Lounaalla meijän ei siis tarvitse avittaa asukkaita syömään, ainoastaan hieman ohjata heitä heidän paikalleen. Lounas seuraks saatiin luterilaisen kirkon vaihtari opiskelijoita, jotka on kans samasta koulusta mistä met, mutta eri yksiköstä. He opiskelevat yhteisöpedagogeiksi kirkon nuoristyöhön. He tulevat käymään Finnish Home:ssa, joka keskiviikko. Heidän kanssaan tulemme työskentelemään koko täällä olomme ajan.

Lounaan jälkeen oli hieman, okei aika paljoki, vapaata aikaa ja oleskelua vanhusten kanssa. Seuraava ohjelma, kun alkoi vasta kello kahdelta iltapäivällä. Ohjelmassa oli Royal Chinese Lion Dance Performance.  Asukkaat odottivat esitystä innolla ja osanotto tapahtumaan olikin aika huikea. Tämä esitys oli sekä Finnish Home asukkaille että henkilökunnalle ja meille eka kerta.

Oli tosi huikeeta seurata esitystä lähi etäisyydeltä, leijonat tuli myös yleisön joukkoon tanssimaan, tosi hauskaa!
 

 

 

Työpäivän jälkeen otettin heti ja lähdettin etsimään ruokakauppaa bussin avulla. Mentiin Raamatun ohjeiden mukaisesti asuntomme taakse olevalle tielle ja sen bussipysäkille. Matkaan lähtöä helpotti edellisten opiskelijoiden jättämät kertaliput. Perille päästiin yllättävän helposti, mutta ei noista pysäkeistä ota selvää… On todella kätevää, kun yhdellä ja samalla kertalipulla saa matkustaa puolentoista tunnin ajan sinne sun tänne. Joten kerettiin käydä kaupassa yhden lipun voimin. Nerokasta.

Tällaset on ollu meijän kaks ekaa päivää. Nyt jatkan lauantai-illan viettoo ja alan henkisesti valmistautuun kiinalaisten uuteen vuoteen, jota mennään Sannan kaa huomen kattoon Chinatowniin. jei!  
Palaillaan astialle!