Pony Rescue!

Ja taas tuli lauantai ja lupa nukkua pitkään ja ladata akkuja, jotka viikon aikana kuluu aika hyvin loppuun. Torstaina huomaa jo vähä, et virtaa pitäis jostain saada lisää, ku suurinosa päivä menee haukotelles. Mutta joo, nukuttiin rauhassa ja ku herättiin nii vähä laitettiin naamaa kuosiin ja nopeet skypepuhelut Suomeen ja sit piipahtaan työpaikalle morjestaan työkaveria ja hakeen ohjeet ja liput lauantai-illan tapahtumaan. Saatiin liput ja vinkki, et kantsii kysyä keittiön Jessicalta kyytiä paikan päälle.

Nimi oli tarpeeseen ja hyödyks, koska ei oltu täysin sataprosenttisen varmoja kuka Jessica oli.. Sanna ratkas tilanteen hyvin mallikkaasti huikkaamalla keittiön ovelta "Hi Jessica!", kun näköpiirissä oli kaksi erittäin potentiaalista henkilöä. Noh, saatiin samantien vastaus, täysin eri henkilöltä mitä oltiin alunperin veikattu.. Mutta, ei siin mitään. Sit ruvettiin miettiin, et osaakohan hän suomea vai saadaanko sönkätä asiamme in English.. Oltiin sataprosenttisen varmoja, et englannilla mennään, mut loksahti suut aika kivasti ammolleen molemmilla ku Jessica tuli ja kysy ihan suomeks et haluttiinko tulla hänen kyydillään tapahtumaan. Et seki meni sit paremminku hyvin. 

Aurinko, hyväntekeväisyys liput ja me. Täydellinen yhistelmä. :)

Fiilisteltiin kämpille tallustaessa lippuja ja aurinkoa ja kevättä. Tääl istutetaan jo kevätkukkia ja laitetaan kukkapenkkejä kesäkuntoon. Aika kivaa.

Kukkia kukkia, kivoja kukkia. 

Ihanan keltasia kukkia jo näin aikasin keväällä kasvaa kukkapenkissä.  

Sitte otettiin rennosti, tehtiin aamupalaa, katottiin putousta ja soitettiin lisää skypepuheluita. 

Otettiin tooosi rennosti, koska sovittiin Jessican kans, et lähetään vasta puol kuus tosta Finnish Home:n eestä kohti tuntematonta määränpäätä. Tai siis Sannalle ja mulle tuntematon, Jessicalle hieman selkeempi, onneks. 

Herkullinen aamupala kera putouksen. NAM.

Oleskeltiin siis ja sit valmistauduttiin ilman kiirettä iltaa varten. Ja tällä kertaa jäi jopa luppoaikaa ennen ku lähettiin kyytiä oottaan. Aika ihmeellistä, yleensä mennään viimesille sekunneille asti pitkin kämppää ja laitetaan itteemme. Hups. 

Uudet vaatteet ja vähä uusia korujaki. hihi

Valmiina lähtöön!

Eiku ei viel, Jonnan housut pitää eka putsata teippiharjalla..

Sitte lähettiin matkaan. Täs vaihees voisin vähä valottaa, et mihin oltiin matkalla. Elikkäs meijän työkaverit on järjestänny järjestön tai vastaavan pelastaakseen laiminlyötyjä poneja huonoista oloista. Ja tää oli nyt hyväntekeväisyystapahtuma pelastettujen ja pelastettavien ponien hyväksi. Tapahtuma pidettiin pubissa, jonka nimeä ei muisteta, koska mentiin sivuovesta sisälle. Pubi sijaitsee deltassa, hieman Vancouverin ulkopuolella, mutta kuitenkin suur-Vancouverin alueella. Meillä matkaan meni noin puoli tuntia, että aika lähellä oltiin silti. Lippu makso 20 CADia ja siihen kuulu ruoka, yks juoma ja sitte loput meni ponien hyväksi. Illan teemana oli meksiko. Oli margaritoja, tacoja yms. ja koristeetki oli sen mukasia. Tosi kivasti ja yksinkertasilla koristeilla oli saatu hienon näköstä.

"Pelastettiin" poneja. jei!

Mansikka- ja limemargarita. nam.

Alkuiltaa..

Tacoja, jotka on jotain aivan muuta mitä Suomessa.. Herkullisia. 

Kynttilöitä ja pieniä meksikolaishahmoja.

Pinjata! Joka oli toooosi iso.

Seinille oli laitettu erilaisia julisteita, täs yhenlainen.

Illan aikana oli hiljanen huutokauppa, meksikolaisia tanssiesityksiä, arvontaa ja meijän illan kohokohta oli ehottomasti kolikon heitto. Ideana oli heittää 2 CADin kolikkoa lähimmäks tequilapulloa. Ja meijänhän oli pakko kokeilla kans sitä, noh meijän yritykset meni mettään. Oli kuitenki kiva jäädä seuraan muiden yrityksiä, ku aina kuulu jäätävää hurrausta ku joku ees pikkasenkaan osu lähelle tequilapulloo. Sitte Sannaa lähesty joku vanhempi mieshenkilö, joka halus antaa Sannalle viel yhen kolikon, että Sanna saa kokeilla tuuriaan. Ja niin, no sen pituinen se. Sanna meni ja voitti tequilapullon, eikä oo mikään pieni pullo.. heh

Sanna tekee huudon kamerasta...

Ei irronnu kamera 15 CADilla.. Harmi...

Sannan voittoheitto osu aikasta lähelle.. 

Sanna saa onnittelut ja palkinnon vastaan kilpailun komealta juontajalta.. vink vink.

Jessica, meijän iloinen työkaveri, Sanna ja tequilapullo. 

Meksikolainen tanssiesitys..

Naurettiin aika kauan Sannan "vahinko" voitolle. Tai siis voittajan mielestähän voittoon tarvittiin silkkaa taitoo... Ja aika monet tuli myös ihaileen Sannan tequilapulloo, tottakai.

Ostettiin tosiaan myös arpoja. Niitä myytiin aika hauskalla tavalla. Sait 5 CADilla kätes mitan verran arpoja. Ostettiin sit molemmat, koska hyväntekeväisyys. Voittoja sai myytyjen arpojen summasta puolet ja loput meni hyväntekeväisyyteen.

Arpojen ostoa.. 

Ei voitettu harmi mitään arvoista..

Koko illan ajan maisteltiin erilaisia paikallisia siidereitä ym. juomia. Ja seurusteltiin paikallisten ja työkavereiden kanssa. Ja näiden johdosta ilta meni tosi nopeesti, itseasiassa, joka kerta ku Sanna kysy paljo kello oli, sain lisätä tunnin mitä olin aikasemmin sanonnu. Et ei todellakaan tullu aika pitkäks. Meil oli tosi hauskaa koko illan. Kannatti siis lähtee!

Paikallisia siidereitä, rehellistä kanadalaista olutta, sekä Long Island Ice Tea-drinkki. 

Valomerkki tuli yhen aikaan tai jotain. Ei vahattu kelloo, mut suuri on veikkaus kellon ajasta. Mentiin sit ulos ootteleen taxia. Meijän seurueen tytöt alko ottaan kuvia pubin pihassa olevan heinäpaalitraktorin päällä. Älkää kysykö enempää.. Me ei tiietä mikä se oli. Eikä kyl tiietty et se ees vois liikkua.. Noh, aateltiin, et met kanssa halutaan poseerata. Ja sen verran, et meistä pari hassua kuvaa kerettiin ottaa nii sitte meijät oltiinki jo piiritetty. Puolet pubin naisista ja miehistä oli sen traktorin kyydissä. Ja sit joku viel sai loistavan idean, et lähettäis kiertoajelulle sillä. No sittehän sitä yritettiin ties kuinka monen miehen voimin käynnistää ja saada liikkeelle, mut ei ollu ihan nii yks selitteistä. Porukkaa oli joko liikaa, moottori oli liian tehoton, vai oliko vika kenties kuskissa.. nii ei sit päästy liikkeelle.. Ja täs onki teil video siitä ekasta liikkeelle lähtö yrityksestä. Ollaan Sannan kaa kyydis ja huomaatte varmaan mun hyvin pettyneen reaktion....

Mielenkiintosen heinäpaalitraktorin kyydissä.. hetkeä ennen piiritystä... 

Takasin pubista tultiin työkavereiden kans tilataxilla. Ja päästiin ilmaseks, koko matka. Jos oltais yksin menty nii oltais saatu pulittaa matkasta kevyet 40 CADia. Ja yritettiin nytki tarjota rahaa, et maksettais oma osuutemme, mutta meijän työkaveri ei sit suostunut ottamaan rahaa vastaan. Hänen tyttönsä antoi vinkin, ettei kannata alkaa riiteleen. Annettiin sit periks, lopulta. Tääl ihmiset on sitte liian kilttejä.



Koko sunnuntaipäivä meni sit kämpillä istuessa, ihme ja kumma... Syötiin aamupalaa ja mietittiin, et mitä ohjelmaa katottais nettitv:stä aamupalaa nauttiessa. Kokeiltiin vaikka ja mitä, ruudusta, katsomosta ja areenasta, mutta mikään ei toiminnu. Tai siis ainakaan niistä mitä oltais haluttu kattoo.. Lukuisten yritysten jälkeen hokattiin, et kyseiset sivustot eivät näytä kaikkia ohjelmia ulkomaille.. Putous onneks on katsottavissa ulkomailla. Kuten kaikki muutki suomalaiset jutut.. Uutiset, keskusteluohjelmat yms. Ei vain oikein inspannu. Oisko jollaki ehotusta, mitä suomalaista sarjaa vois/kannattais alkaa seuraahan? Tai tuleeko siel ees mitään maata mullistavaa ohjelmaa nytte? Auttakaa meitä!

Päädyttiin sit kattoon youtubesta pari vedetään hatusta pätkää ja sit Sanna sai loistavan ajatuksen. Ja sen siivittämänä alettiin kattoon Weediä, Hopeanuolen poikaa. Siinä meniki sit sunnuntaipäivä mukavasti sohvalla maatessa. Varsinki ku ulkona oli tosi hohdokas ilma..

Meijän superaamiainen; kananmunia, hedelmiä, ruisleipää avokadolla ja paljon muita herkkuja. 

Rento sunnuntai ja Weed-maraton. Unohtamatta yökkäreitä, villasukkia ja vilttiä. hih.

Koska ulkona harmaata nii ei menty sinne ollenkaan sit. Vaan pidettiin hauskaa sisällä sen sijaan.

Ollaan aina tosi hot!

Tällanen oli meijän kolmas viikonloppu täällä. Hieman menee aika nopeesti. Apua, keretäänköhän tehä kaikkee mitä ollaan suunniteltu.. Toivottavasti.
Terkut kaikille! Toukokuussa nähdään!