Don't just sit there

Maanantai ja kolmas tyoviikko alkaapi, kun tavataan aamulla ensimmaiseksi tyonantajamme kenen kanssa olemme viimeise reipas kolme kuukautta olleet s-posti yhteydessa. Kiva saada nimelle kasvot viimeinkin.

Pidettiin toissa ekaa kertaa "yksin" aamuinen urheilu- seka uutishetki. Pelattiin myos bingoa, joka on asukkaiden ehdoton suosikki! Ja oli tosi hauskaa kyl meillaki Sannan kans. Vaikka englannin aakkoset ja mikkiin puhuminen tuottaa hieman haastetta viela.. Onneks suomenkieliset asukkaat auttaa ja muutenki asukkaat puoliks arvaa mita ollaan sanomassa. Rutiinit auttaa ihan selkeesti.

Toitten jalkeen paatettiin lahtee tutustuun laheiseen Killarneyn Community Centeriin. Ja tottahan toki ku lahettiin matkaan nii heti ylamakeen tarvottiin menemaan. Matkaan meni tuplasti enemman aikaa ku ihasteltiin taloja ja maisemia ja kuvattiin joka risteyksessa taloja ja arkkitehtuuria. Taal on esimerkiksi tosi maanlaheisen varisia taloja ja seuraavaks siin vieres on pastellin varinen talo. Ja molemmat talot on viel arkkitehtuuriltaan taysin erilaiset. Mielenkiintosta. Saa oli myos ihanan sateinen, joten siita oma lisansa reissuun.

Sanna "vanhoissa" trikoissa ja Jonna uusissa.

Sateessa on mukava taivaltaa ylamakeen.

Tassa konkreettinen esimerkki talojen kirjosta. Sannan suosikki vasemmalla.

Taal koristellaan erilaisilla puilla ja pensailla pihoja tooosi paljon, tas pihs on leikitelty muodoilla.

Lisaa esimerkkia kotrastista..

Lopulta paastiin perille ja oikeeseen rakennukseen. Mentiin aika nopeesti tiskille ja kysyttiin neuvoo, et miten ois parasta meijan tehda, jos halutaan kayda heilla urheilemassa. Ja onneks saatiin maailman avuliain ja innostunein ihminen avuksemme. Han kerto meille kaikki maholliset asiat ja vaha lisaaki. Puhe oli kyl sitte sen mukastaki, eli nopeeta, mut saatiin kyl kaikesta selvaa mita han kerto. Saatiin myos muutama hyva vinkki, et minne kannattaa menna Vancouverissa. Iso bonus.

Paatettiin sitte, et mennaan samantien kokeileen heidan punttisalia. Maksettiin yhesta kerrasta $5,50. Huomattiin heti, et on aikasta pieni sali, mutta huomattiin myos et on aika kovassa kaytossa. Kaytavalla tuli miehia vastaan punttien kans, oli sali niin taynna etta tulivat kaytamaan treenaan. heh.

Sanna teki oikein kunnon treenin, ite taas otin aika rauhallisesti ku edellisesta kerrasta on jonku aikaa ja muutenki oon viel tervehtymasta tasta ihanasta tervetuliaisflunssasta. Mutta tykattiin kyl salista. Ei ollu liian iso, nii ei jou'u hukkaan. hih.
Taal on myos sellanen tapa, et ku oot lopettanut jossaki laitteessa niin pyyhit sen itse omasta hiestasi poies. Ja kaikki naky hyvin kunnioittavankin tata ohjetta.

Onneks on hyvat opasteet..

"Iltapala" maistu hyvin, ku oltiin vaha ennen 3 tunnin reissua pienta hiukopalaa haukattu. Dippailtiin porkkanoita yms. pienta edellispaivana tehtyyn tzatzikiin. Oli maut kivasti vahvistunnu. jamii.

Iltapala, ruisleipaa ja tzazikia kananmunalla, eiku....

Nain ohimennen, talta nayttaa ku teen postausta. Toisella koneella muokataan kuvat ja toisella kirjotetaan teksti...

Tiistaina tehtiin taas uusia juttuja toissa, pidettiin levyraatia. Joka oli tosi hauskaa. Asukkaat anto kappaleille pisteita ykkosesta kolmoseen. Onnistuttiin omasta mielestamme hyvin ja kyl asukkaatki tykkas. Pidettiin myos word games-nimista pelia, joka on oikeestaan hirsipuuta ilman hirsipuuta.. Tiiatteko? Justihin sita. Se on kans asukkaiden suosikki viriketoimintaa. Kaytiin myos kavelylla muutaman asukkaan kans iltapaivalla, ku aurinko taas paisto niiii ihanasti.

Toitten jalkeen lahettiin pyoraretkelle, koska on paljo mukavampaa pyorailla auringos mita sateessa. Aika vaikee uskoo vai mita..? vink vink

Lahdossa pyoraileen.

Sanna muikeena trendikas kypara paassa.

Aurinko paistaa, voiko olla enaa hauskempaa?

Ensimmainen maki laskettu alas..



Frazer-joki taustalla

Merkkasin keltasella reitin jota mentiin. Meijan piti menna lyhyempi reitti, mut tehtiin sellanen tutustumisretki sitten... hups.

Pyoraillessa huomaa kivasti naa korkeuserot.. Talla kertaa vain lahettiin alaspain niin saatiin heti menna alamakeen. Mutta sitte ku pyoras ei oo niit jalkajarruja nii se tuo vaha lisajannitysta matkan tekoon ja ku taal ei oo joka paikassa pyora-/kavelyteita. Nii sitte vain sinne liikenteen joukkoon, jei!

Lahettiin pyoraileen laheisen Frazer-joen vierta kohti uutta ja tuntematonta. Meil oli ihan selkee suunnitelma, et minne mentais, mutta sit erehyttiin menee vaha pitemman kaavan mukaan.



Osataan nauttia auringosta...

... ihan oikeesti. <3

Ihania pienia rivitaloja...

Lisaa ihania rivitaloja. Miks Suomessa ei oo yhta kauniita?



Tas mahdollinen ravintola joka testataan kevaan mittaan..

Uitetaanko Suomes viel tukkeja?

Takana ehka nakyy vuoria... Ja meil on hauskaa.

Kerr street ja pieni maki ja of course SORSIA... kvaak kvaak

Sanna tarpoo oikeella urheilija  asenteella..

Ite taisin vain raahautua ylos... Rennon lahella autotie..

Ilta-aurinko <3

Seikkailua...

 

Welcome to Vancouver

 

Ruoho on jo nyt ihanan vihreaa. Kevat <3

Kerr Street ja paikallinen postilaatikko. Aikasempi kuva Kerr Streetista on otettu tuolta alhaalta...

Tossa muka PITAIS ajaa pyoralla. Autojen keskella?!?! noh, jos hengellansa haluaa leikkia...

Se tunne, kun YLAmakeen ei paase pyoraillen.. niii ja toi ylamaki oli ainaki kilsan...

Kaytiin tsekkaan laheinen ostoskeskus tai kauppojen ryhmittyma. Vaatekauppoja ei kyseisessa paikassa ole, mutta ruokaa sitaki enemman. Kaytiin nopeesti siin kaupassa ja suunnattiin takasin kampille tekeen ruokaa.

Champlain Square, tuol kaytiin kaupassa.

Tas ollaan tulossa Elliottia alas, taustalla nakyy kaupungin valot. Tasta nakee vahasen korkeuseroja...

Talla kertaa Sanna (ja vaha minaki) teki kanaa, tzatzikia ja paistettuja kasviksia. Oli taas niii hyvaa etta ei mitaan rajaa. Hedelmia syotiin sit jalkiruuaks.

Ilta meni sit sohvalla istuessa ja koulutehtavia tehtaessa. Aika rauhallinen paiva siis.

Kanaa, taivaallista tzazikia ja paistettuja vihanneksia.

Keskiviikko ja toissa oli asukkailla shoppailu ja lounas retki Brentwood Mall:iin. Lahdettin Sannan ja kahden muun opiskelijan kanssa avustamaan asukkaita shoppailussa. Saatiin kaikki nelja oma asukas huolehdittavaksemme ja Sanna sai kuulemma kaikista kimuranteimman asukkaan. Meil oli tosi hauskaa ja asukkaat nautti myos aivan mielettomasti. Ostettiin kaikkee mita asukas halusi ja tarvitsi, vaatteista pieniin herkkuihin. Kaytiin myos porukalla syomassa. Sanna otti kreikkalaisen pitarullan, oli kuulemma hyvaa. Ite otin thaimaalaista sweet chili kanaa ja jotain mista en tiia mita se oli, mut hyvaa se oli.

Iltapaivalla ennen ku paastiin kotiin, vietettiin hetki naisten kesken aikaa. Haettiin muutama naispuolinen asukas seuraamme, lakattiin kynnet ja rupateltiin mukavia. Oli tosi kivaa.

Asunnolle paastya huomattiin, et netti ei toimi. Tai siis koko hoitoo ei oo enaa meilla asunnossa. Alettiin siis siivoomaan. Jossain vaiheessa ovelle koputettiin ja siellahan Janne oli uuden rouderin kaa. (Mika se on suomeks? En nyt saa millaan paahani suomenkielen vastinetta...) Ja saatiin netti takasin. Ja kuulemma huomenna saadaan wireless...

Sanna taisteli talla kertaa kokolattiamattoa vastaan.. Aikasta totista hommaa... Saattaa nayttaa mukavalta hommalta, mutta totuus on jotain aivan muuta...

En alkais ryppyileen talle muijalle. heh.

Ja "iltapalaks" kanaa, paistettuja vihanneksia ja sita taivaallista tzazikia. Rakastuin. Nii ja toki suomalaista hapankorppua.
Sanna tuumas, et ens kerralla en enaa saa tzazikia.. yhyyy..

Ilta meni sit pyykkia pestaessa ja koulutehtavia tehdessa.. Tai no nyt pitais alkaa tekeen niit... hoh hoijaa..