Mahalo Hawaii

Sunnuntai päivä paratiisissa oli rento hengaus päivä. Herättiin rauhassa, mentiin syömään aamupalaa kaikessa rauhassa, tutustuttiin kaupunkiin ja shoppailtiin myös hieman. Aamupala käytiin syömässä Duke's-ravintolassa, missä oltiin käyty jo aikasemminkin. Matkan varrella oli hawaijin kieltä kirjotettuna katukiviin ja oli pakko ottaa niistä kuvat, tietää ainaki pari sanaa hawaijiks nytte. Opetelkaa teki.

Muutama sana hawaijiks: Wiki= to hurry, quick; Pau= finished, ended; Opala= trash, rubbish; Aloha= greetings, regards; Mahalo= thanks, gratitude; Malihini= foreigner, guest; Makai= towards the sea; Kuleana= responsibility, right.

Duke'sissa syötiin Sannan kans buffet aamiainen. Sai valita erilaisista salaateista, lihasta (oli kanaa, kalaa ja possua) ja hedelmistä oman näköisensä aamupalan. Otettiin lautaset täyteen vähä kaikkee ja mentiin äpöstään. Ja oli niiiin hyvää että!

Duke's ravintolaan syömään aamupalaa. 

Buffet aamupala makso noin 15 amerikan dollaria. Ja hyvää oli! Tuo kana oli mun lempparia! Ja Caecar-salaatti kaa. 

Jessica otti salaatin, katkarapuja ja vuohenjuustoa. NAM!

Ja hedelmiä jälkkäriks. Tuoretta ananasta, ai että! 

Syönnin jälkeen sulatteleen ruokaa shoppailun merkeissä, löydettiin kaikkee kivaa tilpehööriä ja tottakai myös kaikkee tarpeellista. Of course! Mentiin iltapäivästä viel hetkeks makoileen rannalle, otettiin pienet päikkärit siin rannalla ja ite myös kirjottelin postikortteja, jotka toivottavasti ovat jo tulleet kaikki perille sinne Suomeen.

Paikallisia busseja. Ei tartte olla kovin umpinaisia ku koko vuoden Hawaijil on toosi lämmin. 

Duke Kahanamoku patsas. Hän on lainelautailun "isä". 

Minä ite ja kauniita kukkia ja vesiputouksia ja ja kaikkee kivaa ja kaunista. 

Löydettiin astetta isompi flip flop-kenkä...

Aloha state! 

Papukaija mies. 

Muutama surffilauta... heh heh.

Rannalta lähdettiin ku tuli hieman viilee, aurinko meni pilveen ja päivä alko kääntyä iltaan, joten otettiin ja suunnattiin nokat kohti Yard House nimistä ravintelia. Käytiin tossa samassa ravintolassa ihan ekana iltana, ku oltiin saavuttu Hawaijille.
Tilattiin "vain" alkupaloja, ku aateltiin, et mennään viel myöhemmin illalla syömään jonnekki jotain.. Muuutta, alkupalat oliki ihan kokonaisia annoksia. Ei amerikassa mikään ole isoa, ei eiii...
Melkein jaksettiin syödä kaikki, autettiin toisiamme nii toimi aika hyvin. Suositellaan kyl, että ku on Yhdysvalloissa tai Kanadassa nii kannattaa tilata erilaisia ruokia ja jakaa ne kavereitten kesken. Saa maisteltua useempia herkkuja ja maha tulee kyl täyteen.

Nesteytyksestä tulee pitää huolta, näinkin kuumassa paikassa. Ja muuten tosi harvasta paikasta saa siideriä, kalja ja erilaiset coctailit on kova sana tääl puolel palloo..

Meijän "pienet" alkupalat; Jessican artisokkapaistos pitaleivällä ja nachoilla, mun kalamarit ja Sannan nachot. Ja kaikki oli niiin hyvää taas että ei mitään rajaa. Miks Suomes ei saa tällasia herkkuja? 

Pelottavan herkullinen kalamari. Rakastuin noihin ihan täysin, en varmaan oo sanonnu sitä viel...? ;)

Ruoka oli siis hyvää ja sitä oli riittävästi. Suunnattiin kohti hotellia ja raikastavaa suihkua. Ja koska viimenen ilta hawaijilla, nii uloshan me suunnattiin ja vietettiin mukava ilta. Täs muutama kuva illalta.

"Mitäköhän sitä pakkais käsilaukkuun mukaan?"

No tottakai rahaa, pankkikortti (sekä Visa että Electron) henkkarit, henkivakuutuskortit (koskaan ei tiiä mitä tapahtuu..) sekä tottakai huulipuna!

Kannattaa muuten ottaa mukaansa reissuun myös Electron-kortti. Todettiin Hawaijilla, että kun Visa-kortilla ei saanut nostettua rahaa automaatista niin Electronilla sai nostettua. Joten ehdottomasti mukaan, kun lähtee reissuun.

Tytöt lähössä viimesenä iltana ulos. 

We just love Hawaii. <3

Viimenen päivä koitti ja suunnattiin ensimmäiseks aamulla Duke'siin aamupalalle. Ja matkan varrella ihasteltiin Hawaijin kauneutta. Sekä postitettiin postikortteja.

Jätettiin siivoojallemme vähä tippiä. Tuo Tequila-pullo on muuten sama minkä Sanna voitti ponien hyväntekeväisyys tapahtumasta. 

Sanna ja Jessica poseraa hawaijilla auringon kans kilpaa. 

Sanna <3

Hawaii <3

hihii, kaikki puut Hawaijilla oli ylikivoja ja nättejä. 

Jessica ja Sanna, hymyt on herkässä vikana päivänä.

Hawaijilaisia puhelinkoppeja. 

Ja Duke'sin aamupala, buffetpöydästä herkkuja. Huomatkaa erityisen herkulliset ja rehellisesti suussa sulavat possun kylkiluut (ribs). NAM!

Sinne ne kortit tipahti ja matkaan lähti. Kui moni tunnustaa saaneensa omansa jo?

Sen jälkeen otettiin taxi kohti Diamond Headia. Matka meni toosi nopeesti ja eikä maksannukkaan ku vajaa 15 amerikan dollaria. Patikoitiin sellaset 45minuuttia Diamond Headin huipulle ja ilma oli hyvä. Aurinko paisto ja huipulla oli pieni lämmin tuulenvire, joka "viilensi" kivasti kuuman ja hieman uuvuttavan kiipeämisen jäljiltä. Ja ne näkymät sieltä ylhäältä! VAU! Ei voi muuta sanua. Kannatti todellakin kiivetä vaikka päivä oli ehkä vähä turhan kuuma sellaselle urheilusuoritukselle. Nautittiin koko olemuksellamme näkymistä ja niin, viimesistä hetkistämme Hawaijilla.

Jessica ja Sanna poseeraa Diamond Headin juurella, kohta lähetään kapuamaan.

Mutta ennen kapuamista otetaan pakolliset turistikuvat. 

Are you ready for the climb? Yes, we are! Eiku viel vessaan...

Komeat on maisemat.. Ja tää on viel otettu puol välistä matkaa... 

Melkein huipulta. Meri <3

Sanna ja Jessica <3

Ei tuo polku yhtään kiemurrellu... Eikä Hawaijillakaan mitään korkeuseroja ollu...

Ja että päästiin huipulle asti, päästiin käveleen yhen tunnelin läpi. 

Tää on kuvattu huipulta ja jossain tuolla horisontissa ennen vuoria on Pearl Harbor.

Tyyni valtameri, rakastuin sinuun. 

Jokaisen ihmisen pitäis kokea ees kerran elämässään tällanen näköala.. Ja tuntea se myös. aH!

Sydämensä Hawaijille menettäneet patikoijat. 

Muutama jyrkkä askelma otettiin ylöspäin kohti huippua..

Valoa on tunnelin päässä! Uskokaa poies!

Kauniin eriskummallisia kaktuksia. 

Patikoitiin alas nauttien päivästä ja alhaalla otettiin taxi takasin rannalle. Hengailtiin ihan viime tinkaan asti rannalla ja Jessica oli viel niin ihana, että tarjos meille viimeset Lava Flow-drinkit ennen syömään ja lentokentälle menoa. Päätettiin Sannan ja Jessican kans, et mennään kokeileen jotain niiiin amerikkalaista kui olla ja voi viimosen Hawaiji päivän kunniaks. Ei voitais nimittäin tehä samaa hommaa Vancouverissa, saati sit Kokkolassa..
Otettiin ja mentiin syömään Red Lobster-ravintolaan meren eläviä. En tajunnu ees ottaa kuvia Sannan ja Jessican taistelusta rapuja vastaan, koska en ollu aikasemmin nähny mitään vastaavaa niin sehän meni ihan elokuvasta. Oli tosi hauskaa katella ku tytöt oli kyynärpäitään myöten voisulassa ja maiskutus vaan kuulu.

Red Lobster-ravintola Hawaijilla.

Meijän alkupalat, amerikkalaisia "keksejä". Tooosi hyviä. 

Salaattia myös ennen ite pääruokaa. NAM!

Mun pääruoka oli rapukastike spagetilla. Hyvää oli tottakai!

Menu.

Jessican annos, erilaisia meren eläviä; ravuista katkarapuihin. Ja tyttö muuten nautti, koko olemuksellaan. Ei varmaankaan ollu herkkua...?

Sanna tilas myös rapuja ja katkarapuja, myös täältä suunnasta kuului tyytyväistä maiskuttelua. 

Ravintelista lähettiin vähä kiireellä kohti hotellia ja lentokenttää. Meijän piti eka hakee hotellin säilöstä meijän matkalaukut ja sit vasta kentälle.
Fiilikset oli tosi haikeet ja omalla tavallaan myös täysin käsittämättömissä. Ollaan oltu oikeesti viikko Hawaijilla, paratiisissa! Oleskeltu rannalla, otettu oikeesti rennosti ja nautittu laiskottelusta ja uusiin ihmisiin tutustumisesta. Hawaiji on sellanen paikka, minne on pakko päästä joskus uudestaan. Hinnalla millä hyvänsä. Mahalo Hawaii! Toivottavasti nähdään pian!

Waikiki Beach and Diamond Head. <3

Jessican lento lähti tunnin aikasemmin mitä mun ja Sannan. Ja Jessica myös lensi vähä fiksumpaa reittiä mitä me. Jessica lensi San Franciscon kautta ja me taasen lennettiin Denverin kautta, joka on keskellä amerikoita. Mikä järki? No ei mikään, tytöt ei vain tajunnu kattoo mitä kautta paluu lento tulee takasin Vancouveriin. Noh, eihän se nyt sinällään haitannu eikä ongelmia ollu, mut meitä vain nauratti tosi paljon ku tajuttiin Denveriin laskeudettuamme, et mis oikeesti ollaan. Hauskaa.



Nyt lopettelen tämän viimeisen Hawaiji-postauksen tähän, seuraavaa postausta saatte odottaa, hieman. Otan viimesestä viikosta kaiken irti, joten koneella ei joudeta istua, varsinkin jos paistaa aurinko, kuten koko tämän viikon on tehnyt.
Viimesen kuukauden kuulumiset ja menemiset saatte lukea, kun ollaan kotiuduttu Suomeen. Joten älkää huoliko, pääsette kyllä viel kuulemaan ja näkemään viel lisää ihania maisemia ja kaikkee muuta kivaa. Malttakaahan vain mielenne. Nyt se on soronoo ja hyvät yöt!